keskiviikko 7. syyskuuta 2011

Turhautumista ja onnistumista

Maanantain koulukentältä ei olekaan paljoa kerrottavaa. Meitä oli paikalla vain muutama, joten kovin hyviä treenejä ei saatu aikaiseksi. Seuraamista, luoksetuloa ja luoksepäästävyyttä.
Rocky teki kaikki taas niinkuin ennenkin. Seuraaminen on mukavaa ja Rocky on hyvin mukana, vaikkakin täyskäännöksissä vähän jätättää. Se on kuitenkin pientä ja pienellä innostuksella se menee jo paljon paremmin. Luoksetulokin meni niinkuin pitikin eikä ollut ongelmia. Luoksepäästävyydessä saatiin hampaita vilkaistua, vaikka piti Rockyn kyllä hieman pistää vastaan ja päästellä epätoivoista ulinaa vähän päälle.

Koulun jälkeen käytiin Hukkasen kanssa lenkillä ja siellä opetellaankin kulkemaan hihnassa. Vetämistä on nimittäin havaittavissa, mutta onneksi se ei ole niin pahaa mitä se Rockyn kanssa oli. Rockyn vetäminen oli jotain aivan kauheaa, kun sen piti koko ajan vetää eteenpäin... hyvä että henki kulki. Hiukan se aikuistuessaan rauhoittui, mutta silti vetäminen haittasi kovasti meidän lenkkeilyjä. Nyt se on onneksi mennyttä elämää. Hukan vetäminen on lievempää. Se pyrkii koko ajan eteenpäin ja hihna kiristyy vähän väliä. Hetken se sitten aina tajuaa löysätä, mutta kohta mennään taas hirveetä vauhtia ja hihna kiristyy. Jotenkin on turhauttavaa, kun selvästikin Hukka kyllä tavallaan tajuaa mitä siltä haluan, mutta kun se käy lenkillä aina niin ylikierroksilla ettei se pysty sitä sisäistämään. Monesti käännän aina suuntaa ja pysähtelen lenkin aikana, kun hihna kiristyy, mutta se auttaa vain hetken. Sitten kun Hukka taas tajuaa, että mennään eteenpäin se pyrkii edelle ja hihna kiristyy. En kuitenkaan aio luovuttaa. Kyllä meistä vielä yhteiskuntakelpoisia tulee! ; )

No lisää turhautumisia Hukan kanssa koettii tiistaina koulukentällä. Kuten aiemmin olen sanonut paikalla olo ja luoksetulo eivät tuota ongelmia tämän koiran kanssa, mutta seuraaminen on jotain ihan muuta. Hukka ei ottanut kontaktia juurikaan. Ja aina kun otti niin muistin kyllä joka kerta kehua sitä kovasti. Koiraa ei vain kiinnosta. Kontaktin puutteen lisäksi  Hukka on minusta irti varmaan lähes puoli metriä sivulla ja se jätättää aika paljon taaksekin. Mihin se pentuna löydetty into on kadonnut?  Kun Hukka pentuna oppi seuraamisen jalon taidon, se oli kontaktissa lähes koko ajan ja kehuin sitä kyllä siitä. Yhtäkkiä Hukka vain lakkasi kiinnostumasta. Jos jollain on jotain hyviä vinkkejä tähän ongelmaan niin kaikki apu on tervetullutta.

Hukan koulun jälkeen olikin sitten Rockyn vuoro päästä lenkille ja sen kanssa homma onkin nykyään niin helppoa. Sitä vain lenkkeillään eikä tapella koko ajan, että miten sitä siinä hihnan päässä pitäisi kulkea. Toisten koirien ohitukset ovat tosin vielä opettelua vailla, kun meinaa toi ukko välillä aina vähän rähistä muille. Tässäkin ollaan tultu kyllä jo pitkälle aiempaan verrattuna, koska silloin toiset koirat ohitettiin erittäin kovaäänisesti, koko ajan vetäen ja varmasti se näytti erittäin aggressiiviselta tapahtumalta. Nykyään hihna kiristyy hiukan ja Rockyn täytyy joillekin sanoa pari "sanaa", mutta se jatkuva ohitusrähinä on onneksi jo loppunut. Monesti pääsemme pelkällä matalalla murinalla ohi ja joskus osataan olla jopa aivan hiljaa.

Lenkin lopussa meitä vastaan tuli yksi pikkukoiran pentu tai oikeastaan voidaan sanoa että vain se omistaja käveli meitä vastaan. Näin jo kaukaa, että pieni koira tulee vastaan, joten otin Rockyn vierelle ettemme säikyttäisi pientä koiran alkua ihan täysin. Valmistautuminen oli kuitekin aivan turhaa, koska kohta huomasin kuinka pennun omistaja kaivoi ilmeisesti nameja taskustaa ja koppasi pennun oikein tiiviisti oikeaan kainaloonsa. Hän siis päätti kantaa koiran meidän ohi. Kun viimein kohtasimme ja pääsimme ohi, kuulin kuinka pennun omistaja höpötti koko ohituksen ajan jotain koiralleen. Ohituksen jälkeen aloin miettiä, kuinka itsevarma tuosta koirasta tulekaan, jos sen omistaja jokaisen koiran nähdessään sieppaa koiran sylinsä suojiin ja alkaa maanitella sille tyyliin "ei mitään hätää, kaikki hyvin". Ei voi tehdä kovin hyvää koiran itseluottamukselle. Näemmekö tuon koiran joskus parin vuoden päästä lenkillä ja se räksyttää jokaiselle ohimenevälle koiralle? Mitä mieltä sinä olet?

Loppuun vielä pari kuvaa niin ei mene vain tylsäksi tekstiksi tämäkin päivitys.

"Makkaraa kiitos!" : )

Hömelö-Hukka
Rocky köllii  <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti