1 - vuotias Hukka

Niin se vaan aika rientää ja pienen Hukan elämässä on vuosi vierähtänyt. Vastahan Hukkakin oli vain koiravauva, joka hurmasi kaikki olemalla pieni valkoinen untuvakarvainen lakunenä. Painoa sillä oli meille tullessaan huimat 7,6 kg ja nyt siinä on jo noin 32 killoo elämän illoo. Ja sitä iloa kyllä riittää, parhaimpina hetkinä häntä heiluttaa koiraa eikä toisin päin. ”Suuren” koiran pienessä mielessä, kun ei ole vielä pitää maailman pahuutta. Kaikki on kivaa ja ihanaa. On ollut taas niin ihanaa seurata, kuinka tuo pieni koiranpoikanen on aloittanut kasvunsa kohti aikuisuutta.

Hukka tässä kahden kuukauden ikäinen

Ihmeellisiä synttärijuhlia ei tälläkään kertaa järjestetty. Rocky pääsi isännän kanssa lenkille ja me käytiin sitten Hukan kanssa kahdestaan  illemmalla lenkkeilemässä ihanan virkistävässä syksyisessä sadesäässä. Sade ei menoa haitannut, kun Hukka paineli menemään pitkin hiekkatietä, pysähtyen välillä tutkimaan maailman ihmeellisiä hajuja. Mitä kaikkea tuon koiran alun pikku kirsuun vielä ehtiikään vuosien mittaan kantautua. 

Eilen kyllä ostin pojille uuden narupallolelun kaupasta, jonka ajattelin ilahduttavan meidän leikkejä jatkossa, mutta väärässä olin. Annoin pallon Hukalle, joka lähtikin sen kanssa sitten temmeltämään pitkin kämppää. Hetken aikaa (vajaa puol tuntia) istuin koneen ääressä, kun Hukka ähelsi pallon kanssa olkkarissa. Kohta poitsu sitten tulikin oikein onnellisena näyttämään minulle  ”äiti katso miten hienon tein tästä”-katse silmissään, kuinka se oli ihan itse taiteillut ja tehnyt töitä jotta oli saanut pallon kahteen osaan. Se siitä uudesta pallosta sitten. Ehkä Hukka oli ajatellut, että koska toit vain yhden uuden lelun, se pitää jakaa kahdelle koiralle. Toinen oli niin ylpeä tekemästään ja aikansa leikittyään, nukahti pallon puolikas suussaan lattialle jalkojeni juureen. On se kyllä niin vekkulipoika tuo Hukka. Tänään meidän narupallosta ei olekaan jäljellä enää kuin se naru. Vaikka näkyy sekin hauska olevan, kun Hukka on sitä mukanaan retuuttanut koko päivän. : )

Hukka retuuttaa narupallon narua ja kivaa on. : )

 Iltapalalla olikin taas tarjolla vähän harvinaisempaa herkkua… 

Pohjana meillä oli tällä kertaa Best-Innin Kotoisa Kanapata ja siihen päälle sitten piimäkuorrutus ja yhden vuoden kunniaksi molemmille yhdet Pedigreen Mini Jumbone:t.

Hyvää syntymäpäivää isolle ja komialle poijjalle, Hukalle!

Synttäripäivä oli kaikin puolin onnistunut ja nyt passaa loppuilta pötkötellä masut täynnä ”kakkua”.