keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Pikainen päivitys

Laiskuus.... mikä ihana tekosyy. No joo, eipä ole tullut päiviteltyä tännekään mitään pitkään aikaan. On se rankkaa olla opiskelija, ku ei ehdi muuta tekemäänkään. Paljon on kyllä touhuttu, enkä taida kaikkea enää edes muistaakaan. Mutta aloitetaan vaikka tuoreimmista uutisista.

Tänään Hukka pääsi mukaan kouluun opiskelemaan tai oikeastaan Hukka oli vain koekaniini, jolta etsin lihaksia. Käymme koulussa siis lihaksia ja tänään oli aika etsiä niitä oikeasta koirasta. Hukka malttoi todella hienosti olla paikallaan, vaikka luokassa oli muutama muukin koira. Vähän piti välillä nostella päätä ja kuunnella mitä muut touhuaa. Katsekontakti oli estetty sermeillä. Hukka osaa onneksi rentoutua, kun sille vain tehdään selväksi että nyt ei lähdetä minnekään riehumaan. Välillä poika näytti jopa nauttivan, kun etsin lihaksia. Kai siinä vähän jotain hierontaa tuli, kun lihaksia muokattiin. Opettaja löysi Hukan takajaloista hiukan jumissa olevia lihaksia ja hieroi niitä pienen hetken... Hukka painoi silmät kiinni ja nautti. Tämä vain lisäsi minun intoani oppia hieronta ja onneksi muutaman viikon päästä päästään jo oikeasti itse asiaan ja hieromaan. On se sitten mukavaa, kun voi sitten antaa omille koirilleen hellyyttä ja huomiota sekä parantaa niiden hyvinvointia hieronnan avulla.

Hukalla oli tänään kyllä mukava päivä... ensin se sai esimakua hieronnasta ja sitten se pääsi parin muun valkkarin kanssa metsään juoksemaan. Hukka oli onnessaan, kun joku jaksoi juosta sen kanssa ja painia niin että tanner tömisee. Olimme siis Elinan, Nemon ja Nikin kanssa metsässä. Ja olihan se Iineskin (japaninpystykorva) mukana, joka ei tosin osallistunut isompien juoksenteluun vaan pysytteli visusti pois isompien tieltä ja vältteli jalkoihin jäämistä. Hukalla oli hauskaa ja nyt nukuttaa hyvästi.
 

Rocky pääsi VIP-lenkille ja me käytiin tutustumassa Vääksyn keskustaan. Rockyhan osaa jo kulkea kylillä, joten mitenkään ihmeellistä se ei ollut. Tehtiin ikkunaostoksia ja peloteltiin ihmisiä... vahingossa tosin. Oli jo hiukan hämärää ja Rocky päätti keskellä kylää ruveta haukkumaan patsaalle. Onneksi sain sen hiljaiseksi ja sitten menimmekin tutkimaan tuota outoa hahmoa ja totesimme sen vaarattomaksi. Tästä haukkumisesta tulikin mieleeni sunnuntain junamatka Kuopiosta Lahteen. Kouvolasta kyytiin hyppäsi staffin näköinen uroskoira, joka murahteli ja välillä ihan kunnolla murisi yhdelle pienemmälle koiralle. Rocky ja Hukka ei onneksi ollut tämän mahtailevan uroksen näkökentässä, mutta Rocky kyllä kuuli sen. Muutaman kerran Rockyn piti vastata murinaan, mutta sain sen sitten hiljenemään. Olin hyvin tyytyväinen Rockyn käytökseen ettei se lähtenyt mukaan murinaan vaan malttoi mielensä ja oli loppu ajan hiljaa. Tarkkaa se kyllä kuunteli koko ajan mitä kanssamatkustajalla oli asiaa, mutta ei onneksi ottanut itse kantaa. Osaa se Rockykin käyttäytyä. :-)

Juankoskella oltiin toissa viikko, kun meillä oli ns. syyslomaviikko (eli etäopiskelua). Koirat ja kissa olivat yhtä suurta perhettä. Koirat osaa jo rauhottua vaikka mökissä härveltää pieni kisukin. Välillä pitää kyllä käydä ihmettelemässä mitä Maxi tällä kertaa on keksinyt, mutta yöt onneksi menee yleensä nukkuessa. Ja tällä tarkoitan tosiaan yötä... onhan klo 7.00 jo aamua, joten sitä ei lasketa. ;-) Maxi ei onneksi isoista pojista välitä eikä pelkää. Silloin tällöin talo kyllä tärisee, kun kissa juoksee ja koirat painaa perässä, mutta kohta Maxi tulee piilostaa kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Ollaan yhtä suurta perhettä!

Hukan ja Maxin pyykkipäivä eli pyykit vedetään alas telineeltä ja nukutaan niiden päällä. Hukka todettiin syyttömäksi.   

Rockyn häntä on pehmoinen.....

..... ja sillä on tosi kiva leikkiä. (Rockylla voi olla tähän eriävä mielipide)

Siinä nyt vähän kuulumisia. Yritän ryhdistäytyä ja jaksaa kirjotella taas pian lisää.
Mutta seuraavaa kertaa odotellessa, muistakaa ottaa rennosti ja laiskotella välillä kuten Rockykin seuraavassa kuvassa tekee.

2 kommenttia:

  1. Siis mitä, päivitys : D

    Sinusta ei olekaan nyt hiljalleen mitään kuulunutkaan, mutta ajattelin, että varmaan koulukiiret, uusi paikkakunta ja muut perinteiset vie ihan mukavasti tunteja vuorokaudesta, ja vuorokausia viikosta. Ainakin itsellä otti, ja nyt ehkä alkaa pikkuhiljaa tasoittumaan homma, kun on kolmatta kuukautta kulunut Joensuuhun muutosta : D

    Mukava lukea teidän kuulumisia joka tapauksessa!

    VastaaPoista
  2. Joo, no kyllähän tuo koulu vie aikaa ja sit ei jaksa aina ruveta kirjottaa. Täytyy välillä edes jotain kirjotella niin ei tule kovin pitkiä taukoja. Voisihan tuota yrittää pitää muutekin enemmän yhteyttä, mutta onneksi enää muutama viikko ja sit nähään! : ) Helsingissä kajahtaa haukut ja ankkaperhe tepsuttaa kaduilla. ; )

    VastaaPoista