Tunne kuin jotain olisi unohtunut...

... ja niin muuten olikin. Selailin tuossa blogini tekstilistoja ja totesin etten ole muistanut minkäänlaista mainintaa laittaa meidän suuresta Rocky-herrasta. Nyt on kyllä ihan kauhea olo, miten saatoin unohtaa niinkin tärkeän asian. Hyi minua! Ja nuhde päälle! Ehkä omalta osaltaan hommaa sotki se, että olin kipeänä flunssan kourissa kyseiseen aikaan ja hytisin kuumeen kourissa sängyn pohjalla peiton alla. Mutta asia korjataan nyt heti välittömästi. Parempi myöhään kun ei milloinkaan, vai mitä? :-)

Rocky siis täytti täydet 8 vuotta tuossa elokuun puolella 19. päivä. Siis kahdeksan jo! Ei sitä kyllä uskoisi... joka vuosi sitä miettii, ett vastahan se oli semmonen pieni pörröinen höseltäjä joka valloitti sydämeni heti ensi silmäyksellä. Nykyään se onkin enää vain pörröinen höseltäjä. <3 Joka vuosi rakkauteni tuota vurrukkaa kohtaan on vain kasvanut ja toivon todella, että monta vuotta vielä voidaan yhdessä tätä rakkautta kerryttää.

Onneksi muistettiin sentään kotona juhlia ukon synttäriä ja pojat saivatkin herkutella maksalaatikolla, kermaviilillä ja nakeilla tuona tärkeänä päivänä. Virallista juhlakuvaa ei tullut otettua, mutta älkää toki huoliko... kyllä tuolta kuvavarastosta aina joku mukava edustuskuva löytyy tämmöisiä hätätilanteitakin varten. ;-)

Tässäpä siis epävirallinen juhlakuva virallisesta synttärikamusta.

Herra elementissään ;-)

Tässä toinen elementti, jossa herra viihtyy joskus vähän liiankin hyvin... mutaisen kuraiset lätäköt nimittäin. Vesialueen ei tarvitse olla edes kovin suuri, kun siinä kyllä mahtuu pyörimään ja piehtaroimaan.

Tämäkin tapahtui tuossa päivänä eräänä, kun olin juuri ennen lenkkiä siistinyt ukon tassu-, massu- ja pöksykarvat komeaan kuosiin ja lisäksi harjasin lenkin alussa herran muutkin karvat siistiksi. Rockyn mielestä se oli vissiin liian hienona ja päätti tehdä lookistaan hiukan katu-uskottavamman. Rocky se kyllä keksii aina..! ;-)

Mutta joka tapauksessa siis... Hyvää synttäri vielä näin jälkitassuunkin!