Eilen illalla oli taas varsin avartavat treenit Hukka-pojan kans, kun huomattiin ettei sille tarvitsekaan enää syöttää kehuja koko ajan iloisen hihkuvalla äänellä motivaation ylläpitämiseksi.
Homma aloitettiin kulmilla, ensin neljä vasempaan ja sitten neljä oikeaan. Ekalla kierroksella kehuin koiraa niinkuin ennenkin eli aika kovalla ja iloisella äänellä. Palautteeksi sain, että mitä jos yrittäisin itse olla rauhallisempi eli kehua koiraa hiljemmalla ja matalammalla äänellä. Näin koira ei välttämättä häsläisi niin paljon. Siispä kokeilin tätä ja sehän hitsi vie toimi. Rauhoitin itse samalla itseäni kun puhuin rauhallisemmin. :-) Mutta tosiaan Hukka keskittyin huomattavasti paremmin nyt. Sen piti kiinnittää enemmän huomiota tekemisiinsä kun en enää huudellutkaan kehuja joka välissä. Häslääminen ei enää onnistunut, kun muuten se ei olisi kuullut mitä sille sanon. Ehkä Hukan motivaatio alkaa olla jo nousemaan päin, kun sitä ei tarvitse koko ajan kannustaa tekemään. :-) Kun vaihdoin kehumistapaa, kontaktikin parani hiukan jopa suorilla seuraamispätkillä. Kulmat Hukka veti aika mallikkaasti jo, selvästi tajunnut homman jujun eikä enää löysäile niin pahasti. Täyskäännöskin menee hienosti jo.
Lisäksi tehtiin vielä muutama jättö seuraamisen yhteydessä. Istu, maahan, istu ja vielä maahan. Eka istuminen meni hyvin ja Hukka jäi odottamaan paikalleen. Seuraava maahanjättö vaati toisen käskyn, koska läheisellä jalkakäytävällä (treenasimme siis eräällä isolla syrjäisellä parkkipaikalla, joka on tien vieressä) meni toinen koira juuri ohi. Toisella käskyllä Hukka kuitenkin meni maate ja pysyikin hienosti maassa häiriöstä huolimatta. Toinen istuminenkin sujui ongelmitta ja samaten toinen maahanjättökin meni nyt kerrasta oikein. Hyvin toi Hukka on tuon maahan menon hoksannu. :-)
Seuraavaksi kokeiltiin sitten miten pitkään poika malttaa olla paikkamakuussa aloillaan. Taidettiin päästä minuuttiin, kun jätkä sitten päätti ponkaista seisomaan. Hyvä puoli tässä oli, ettei Hukka kuitenkaan liikkunut paikoiltaan vaan pysyi aloillaan vaikkakin seisoi. :-) Kävin toki korjaamassa asennon taas makuulle, mutta Hukka alkoikin sitten turhautua eikä malttanut olla enää oikein paikoillaan. Seuraavaksi se jo hiippaili minua päin. Otin sitten vielä ihan lyhyen paikalla olon, ettei Hukalle jäisi päähän että siitä saa lähteä. Kotiläksynä siis ruvetaan harjoittelemaan tuota paikalla olon aikaa ja pidennetään sitä pikku hiljaa.
Sitten otettiin vielä pienen tauon jälkeen lisää paikalla oloa häiriön kanssa. Toinen koirakko teki seuraamista lähettyvillä, kun Hukka oli maassa. Tällä kerralla kävin kuitenkin välillä palkkaamassa koiran, jotta tulisi varmempi suoritus. Hyvin Hukka malttoi ollakin eikä tällä kertaa noussut tai lähtenyt hiippailemaan. Olimme myös häiriönä toiselle koirakolle, kun ne tekivät omaa paikallaolo-harjoitusta. Tein seuraamista Hukan kanssa ja kulmia sekä täyskäännöksiä. Olin kyllä tyytyväinen Hukan tekemiseen.
Meidän homma alkaa olla jo aika hyvässä vaiheessa ainakin BH-koetta ajatellen. Seuraamishomma todennäköisesti menisi jo läpikin, mutta tuo paikallamakuu pitää vielä saada kestämään. Minuutti kun ei ihan taida vielä riittää. ;-D Mutta tästä taas jatketaan ja asetetaan tavoitteet sen mukaan miten sujuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti