Turhautumista taas vaihteeksi

Eilen käytiin taas koirakouluilemassa ja voin näin heti alkuun sanoa, että tuntuipa harvinaisen turhalta reissulta.
Mentiin treeneihin niinkuin aina ennenkin, mutta tällä kertaa yllätyksenä paikalla olikin Hukan vanha leikkitoveri Miki, jota ei ollakaan nähty piiiitkään aikaan. Miki oli omistajansa kanssa "kentän" laidalla eikä varsinaisesti osallistunut treeneihin. Saman tien, kun Hukka tajusi Mikin ja kuuli sen omistajan äänen, pojalla meni ihan överiksi. Hukka keräsi kauheat kierrokset ja tuijotteli vain Mikin suuntaan. Minä yritin houkutella Hukkaa mukaan töihin, mutta kovasti se oli muissa maailmoissa.
Seuraamisesta ei tullut mitään, koira ei juurikaan kiinnostunut minusta vaan kaikesta muusta. Kontaktia ei juurikaan ollut. Kovasti yritin seuraamisenkin aikana Hukkaa motivoida sanoin ja namein, mutta turhaan. Homma oli aika kaoottista. Sivulla istuminenkin tuotti isoja vaikeuksia. Välillä noustiin seisomaan, välillä nuuskittiin maata ja toki välillä muistettiin keskittyä siihen missä Miki menee. Välillä löytyi kontaktikin, mutta vain pieniksi hetkiksi.
Maassa olokin meinasi olla vaikeaa. Alkuun se lähti ihan hyvin menemään ja Hukka malttoi olla, mutta sitten se pykäsikin istumaan. Palasin pojan luo ja käskin sen takaisin maahan, jonka Hukka teki hieman vastahakoisesti. Kehuin kovasti kun poitsu malttoi takaisin maahan mennä. Menin taas vähän matkan päähän, ajattelin ettei tätä nyt näin lopeteta. Hetken Hukka malttoi olla ja taas noustiin istumaan. Palasin taas ja käskin maahan. Tällä kertaa maahanmeno oli hyvin vaikeaa, mutta onnistui sentään. Kehuin ja menin vain parin metrin päähän vähäksi aikaa seisomaan. Palasin Hukan luo ja kehuin. Kovasti oli siis keskittymisvaikeuksia ja totesin, että jos meinataan joskus johonkin kokeisiin mennä niin tarvitaan paljon enemmän treeniä koiraporukassa. Onneksi niitä nyt näyttäisi tulevan lisää, joten jospa tämä tästä vielä taas iloksi muuttuisi. :-)



Tänään päätin sitten lenkin yhteydessä ottaa pienen reenin, jotta vähän edes mieli paranisi.
Kyllähän tuo paranikin. Omalla porukalla (eli minä, Rocky ja Hukka) treenit menee yleensä ihan hyvin. Hukka oli hyvin mukana ja malttoi keskittyä. Seuraaminen meni hyvin, vaikka seuraamispaikka onkin edelleen aika kaukana minun sivulla. Mutta kontaktikin sentään löytyi tänään meidän hommasta.
Suurin ilonaihe Hukan toiminnassa oli tänään liikkeestä maahanmeno, joka onnistui tosi hyvin. Annoin käskyn ja pienen apukäsimerkin, jolloin Hukka nasahti aika näpsäkästi maahan ja pysyi siinä. Hihkuin ilosta (lähinnä sisäisesti ettei koira pomppaisi saman tien ylös) ja kehuin ja palkkasin nameilla. Tuli hyvä mieli. :-)

Rockynkin kanssa otettiin vähän taas mielenvirkistettä. Rocky oli taas niin nohevana tekemään töitä. Seuraaminenkin on jotain ihan muuta kuin Hukalla, Rocky seuraa lapa kiinni miun jalassa. Ehkä vähän liiankin lähellä, mutta eipä tuo miuta haittaa. :-) Rockylta löytyy tosi hyvä kontakti ja halu tehdä minun kanssa. Se on suuri muutos sen nuoruusajoista. Ehkä Hukankin kanssa ollaan joskus samassa pisteessä. :-)
Luoksetulossa Rocky lähti hiippailemaan perään, mutta toisella kerralla menikin täydellisesti. Otin yhden luoksetulon yhteydessä myös pitkästä aikaa seis-käskyn. Eli kutsuin koiraa ja puolessa matkassa annoin käskyn seis. Ekalla ei pysähtynyt, mutta toisella sitten stoppasi.
Liikkestä maahanmeno on hiukan hidasta, mutta sallin sen lonkkien takia. Ei se varmaan helppoa ole vetää suorilta jaloilta maate, jos nivelrikko ärsyttää. Mutta huomasin kyllä, ett Rocky sisäisti käskyn heti. :-)
Paikkamakuu meni Rockylla hienosti. Malttoi ukko olla aloillaan ja välillä vain nuskaisi ympärillä olevaa maata.

Tämän päivän treeni tuli taas tarpeeseen, etenkin minulle. Jäi eilisestä niin huono fiilis. Mutta eipä kait tästä pääse kuin ylöspäin, kun vain muistaa treenailla. Mietin tänään jo sellaistakin vaihtoehtoa, että jos varaisikin kohta ajan kokeeseen niin sitten olisi pakko treenata, kun olisi joku deadline. Mutta ehkä antaa himon kuitenkin yltyä ja tehdään töitä ensin ja sitten vasta varaillaan aikoja. :-)

Sen sanon vielä, että oli muuten mukava ulkoilla tänään kun pojat pysy puhtaina. Maa on jäässä niin ei kura lentäny. Toivottavasti pysyykin jäässä niin loppuu tuo kuran kantautuminen sisälle. Lunta odotellessa! :-)

Hyvää talven odotusta kaikille!