Mutta itse reeniin... Ihan alkuun ohjaaja katsoi mitä osataan ja miten toimitaan. Sitten harjoiteltiin vähän lähetystä esteille ja sehän ei oikein meiltä vielä sujukaan. Eipä tuota ole paljoa treenattukaan vielä. Sitä siis jatkossa treenataan paljon lisää. Sitten otettiinkin jo pientä rataa pienissä pätkissä. Ohjaaja sanoikin, ett Hukka kuulemma seuraa ihan hyvin minun eleitä ja vartalon asentoa. Hyvä tietää, ett poitsu edes yrittää katsoa minne sitä ohjaan. Minun pitäs vaan opetella kertomaan Hukalle selvästi mitä haluan, minne haluan ja millon haluan.
Pari ekaa kertaa Hukka pysy hyvin mukana ja oli innoissaan, mutta sitten se varmaan alko jo väsyä kun vauhti hidastu eikä esteetkään menny niin hyvin enää.
Alkuun siis otettiin esteelle lähetystä hiukan eli koira jätettiin 1. esteen taakse ja minä sitten menin toisen (tässä tapauksessa 10 este) esteen luo ja annoin Hukalle käskyn tulla. Hukka hyppäsi hyvin ekan ja toisen esteen yli, mutta kun se piti sitten lähettää kolmannelle esteelle (este 4/11). Hukka pistikin jarrut pohjaat ja katteli, ett enkö mie tulekaan perästä. Muutaman kerran piti asiaa käsitellä Hukan kans ja minun piti antaa sille vähän vauhtia ottamalla muutama askel kohti kolmatta estettä (este 4711). Sitten se vihdoin tajusi ja hyppäsi esteen yli ilman, että minun piti juosta esteen ohi. :-) Kyllä se siitä, kun saan treenataan lisää. Ens kerralla pitää ottaa noita lähetyksiä sitten vähän enemmän.
Tässä pätkässä harjoteltiin vielä koiran haltuun ottoa kolmannen (este 4/11) esteen jälkeen, jotta koira ei menisi putkeen. Hukka yllätti taas eikä mennyt putkeen, kun käsken sen tulla luokse.
Sitten alettiinkin mennä rataa osissa läpi. Muutama este kerrallaan ja sitten katsottiin mikä voisi mennä paremmin. Vähän oli Hukalla hapuilua kakkos esteelle mennessä, koska sen olisi pitänyt osata irtautua minusta vähän paremmin siinä vaiheessa. Minun kun piti olla valmiina ohjaamaan Hukka jo putkelle.
Putkeen Hukka menikin ihan sukkana. Kolmosputken jälkeen mentiinkin neloshypylle ja tässä meinasi olla taas ongelmia, kun Hukka olisi juossut suoraan vitosputkelle. Sain tehdä oikeasti töitä, että jätkä tajus ett pitäs hypätäkin siinä välissä. Piti vaan ottaa koira haltuun tässä välissä ja ohjata selkeästi neloshypylle. Neloshypyn jälkeen oli helppo homma lähettää Hukka vitosputkeen, koska se putki on niiin kiva. :-)
Sitten tulikin taas vaikea paikka, kun piti vähän koukata kutoshypyn taakse, jotta hyppääminen olisi helpompaa suoremmassa linjassa. Itselle oli vaikea määrittää koiran tilan tarve. Olinkin pari ekaa kertaa liian lähellä hyppyä ja Hukalle tuli liian jyrkkä käännös hypylle. Sitten otin kunnolla etäisyyttä ja Hukallakin oli helpompi suoriutua hypystä. Jotain hyvääkin oli, kun Hukka ei kertaakaan yrittänytkään hypätä kutoshypyn väärältä puolelta vaan kiersi kiltisti aina oikealle puolelle.
Seiskahypyn jälkeen oli havaittavissa hiukan hämmennystä puomin alussa. Hukka kun ei ole pitkilleen päässyt puomilla käymään. Hyvin se kuitenkin sen veti, kun muisti miten se mentiinkään. Kontaktitkin taisi tulla hyvin mukaan.
Puomin jälkeen mentiin taas putkeen ja olin kyllä tyytyväinen miten hyvin Hukka malttoi parin toistonkin jälkeen ottaa kontaktin, vaikka tiesi pääsevänsä seuraavaksi putkeen.
Ysiputken jälkeen piti ottaa koira taas haltuun ja kertoa selvästi, ett kurvataankin oikealle, kymppihypylle. Loput hypyt menikin sitten ihan hyvin, kun niitä oltiin jo harjoiteltu alussa.
Siinäpä nämä treenit lyhyesti. Oli kyllä mukava käydä pitkästä aikaa kunnon treeneissä, joista oikeasti sai jotain hyötyä irtikin. :-)
Agilitykausi avattu.
****** ****** ****** ******
Tänään otettiin Hukan kans hiukan esine-etsintää huvin vuoksi. Vein kamerakotelon vähän matkan päähän metsään, niin että Hukka istui paikoillaan sen aikaa ja näki minne menin. Sitten palasin Hukan luo ja annoin käskyn etsi. Hukka ryntäsi innoissaan lepikkoon ja palasi kohta ihan onnessaan takaisin kiikuttaen suussaan koteloa. Sama tehtiin muutamia kertoja ja poitsu oli joka kerta yhtä innostunut tästä leikistä. Vaihdoin myös esinettä ja Hukka etsi myös avaimenperänarua. Jätkä tajusi heti mikä on homman nimi. Täytyy harrastaa tätä useammin. Yritin myös heittää avaimia ja toivoin että Hukka olisi hakenut ne, mutta ei halunnutkaan ottaa niitä hampaisiinsa. Täytyy varmaan treenata avainten kantoa ensin ihan kotioloissa. :-)
Jos joku tietää jotain hyviä vinkkejä tähänkin hommaan, niin toki saa jakaa. Ei välttämättä edetä mihinkään virallisiin juttuihin, mutta hyväähän tuo koiralle tekee. Hukkakin tykkää hommasta ja osaa todella hyvin käyttää kirsuaan.
Loppuun vielä vähän kuvapiristettä viime viikkoiselta uimareissulta.
 |
| Mukana biitsillä oli myös Helmi (ja Katri hihnan toisessa päässä) |
 |
| Mikähän vedenolio mahtaa vedessä lymytä? |
 |
| Vesipainia |
 |
| Vesipeto ja uimamaisteri |
 |
| Hukka liitää vetten päällä |
 |
| Järven valtias |
Tähän loppuun täytyy vielä mainita yksi hauska tapahtuma, kun oltiin poikien kans uimassa tuossa viikonloppunakin. Hukka tajusi, että vedenpinnalla hyppelehtii jotain pieniä olioita (vesimittareita vai mitä ne nyt onkaan) ja jätkähän ihan innoissaan uiskenteli sitten niiden perässä ristiin rastiin. Välillä meinasi lähteä liiankin etäs, mutta tuli kyllä takaisin rantaan kun käskin.
Näiden tapahtumien ja kuvien myötä on hyvä toivottaa kaikille lukijoille
Hyvää kesää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti