tiistai 21. elokuuta 2012

Onnistumista agilityssä

Agitreenit oli kyllä taas ihan omaa luokkaansa. Itselläni ei kauhean innostunut olo ollut, kun jostain syystä oli vähän väsymystä ilmassa. Ajatelin kuitekin repiä itseni kentälle, kun ei viime viikolla päässyt treeneihin.

Lämmittelyn ja ensimmäisen reenikierroksen aikana mieleni kuitenkin virkistyi kummasti. Ensinnäkin lämmittelyn aikana, kun otin vähän tottista niin sain ilokseni huomata mikä tekemiseninto Hukalla oikein olikaan. Se tuijotti minua silmät kiiluen ja kysyen "mitäs sitten tehdään". Olin ihan ällikällä lyöty, kun tajusin että miten innolla se oli valmis tekemään töitä kanssani. Niinpä otinkin pientä sulkeistreeniä... sivulle tuloa, maahanmenoa ja muuta pientä. Kovasti se Hukka nyt sitä maahan menoa tarjoaa, kun sitä on tahkottu viime aikoina. Mutta positiivista siinä on se, että maahan meno on vahvoilla tällä hetkellä. ;-)
Seuraava mielenpiriste tuli sitten alkulämppäreenien aikana. Otettiin hyppy ja siitä sitten kepeille (kuvasta 1. hyppy, josta kepeille 2.) Hyppy meni hyvin ja sitten kepeille pientä hakua, mutta kun päästiin vauhtiin niin nehän sujui! Ekaa kertaa Hukalla oli oikeasti aavistus miten homma sujuu ja kovasti se yrittikin mennä. Vähän meinasi kiehua yli, mutta Hukan tasolla tämä oli hieno suoritus! Olin iloinen. :-)


Pienen huilin jälkeen otettiin sitten jo radan pätkää. Aloitettiin 1. hypystä ja lopetettiin 10. putken jälkeen. Ja pakko taas kehua... kepit mentiin taas tosi hienosti. Toki hapuilua vielä on, mutta nyt Hukan toiminnasta näkee että se yrittää tosi kovasti tajuta ja mennä oikein. :-) Kepeiltä sitten hirveellä vauhdilla hypyille, niistä putkeen ja sitten vähän etsittiin oikeaa hyppysuuntaa. Hyvin löytyi ja taas putkeen ja hyppykin meni aikas hyvin, vaikka vähän meinasi tulla kompurointia kun Hukka yritti katsella minne yritin sitä ohjata. Aalla saatiin kontaktit osumaan ja sieltä Hukka sujahti putkeen.

Kolmas kierros jatkettiin siitä mihin äsken jäätiin eli lähtö 11. hypyltä. Vähän piti vetää koiraa itseään päin, jotta keinulle nousu olisi suorahko. Hyvin löytyi taas kontaktit keinullakin. :-) Sitten taas täysi vauhti päälle ja hyppyjen saattelemana kepeille. Nyt oli taas pientä hakua ilmassa ja vika varmaan osittain minussa, kun en osaa ohjata niin hyvin toisella puolella.

Neljännellä kierroksella otettiin sitten koko rata läpi. Ja muutaman harjotuksen jälkeen Hukka haki kepeille tosi hyvin ekan hypyn jälkeen... siis oikeesti tosi hyvin! Minä hypin välillä innosta ennen kuin maltoin jatkaa  seuraaville hypyille. Sitten mentiin taas vauhdilla ja hyvin löytyi kaikki esteet. Aalla otettiin eka kontakti, mutta jälkeen päin kuulin, että alastullessa Hukka hyppäsi melkein puolesta välistä aata suoraan putkelle. Ohjaajan mielestä se on lähes mahdotonta, kun putki oli niin lähellä alastuloa, mutta niin vaan Hukka onnistui kontaktin välttämään. Keinulla oli tällä kertaa hiukan hapuilua ja Hukka päätti hypätä keskeltä alas. Toisella menikin taas hyvin ja kontaktikin osui. 18. hyppy oli hiukan hakusessa, mutta voi että sitä riemua kun mentiin taas kepeille. Lisäksi otettiin vielä loppuun lisäksi hyppy, putki ja hyppy. Keppien jälkeen siis koukattiin hypylle, josta piti sitten oli ideana etsiä putken pää. Menin kuitenkin aika lähelle putken päätä auttamaan, mutta hienosti Hukka koukkasi putkeen pienelläkin ohjauksella. Loppu meni hyvin ilman ongelmia.

Olin kyllä onneni kukkuloilla, kun huomasin että vihdoinkin edistytään kepeillä! Vaikka väsymys vähän alussa vaivasikin niin oli kyllä hyvä, että lähdin treeneihin. Hukka oli kyllä loistava ja taas saatiin mainintaa siitä kuinka Hukka seuraa ohjaustani tarkasti. Hieno treeni, tämmöset päivät kohottaa kummasti treeni-intoa! :-)

1 kommentti:

  1. Onnistumiset vaan kummasti lisää sitä intoa tehdä lisää - yleensä niin itsellä kuin koirallakin (:
    Mukava kuulla, että teille on tullut edistystä!!

    VastaaPoista