Sairastamista

Tällä kertaa onkin vähän kurjempia uutisia päivitettävänä, kun Hukka on saanut jostain kennelyskän. Todennäköisin tartuntapaikka oli Match Show, jossa käytiin reilu viikko sitten. Tätä kun on nyt liikkeellä.

Meillä oireet alkoivat maanantaina kakomisella, joka kuulosti ihan siltä kuin Hukalla olisi ollut jotain kurkussa ja se yritti kakoa sitä pois. Aluksi luulinkin, että jostain tämmöisesti oli kyse, mutta kun sama jatkui seuraavana päivänä ja vielä keskiviikkona niin päätin soittaa eläinlääkärille. Sieltä sitten sanottiin, että hyvä olisi tutkia ettei siellä nyt oikeasti ole mitään ärsyttämässä, tulehdusta tai jotain vierasesinettä.

Niinpä lähdettiin sitten käymään tohtorilla ja todettiin ettei kurkussa mitään ole ja todennäköisesti kyseessä on kennelyskä. Kuumetta ei onneksi ollut. Tohtori antoi antibiootteja ja yskänlääkettä. Eihän nuo lääkkeet itse kennelyskää paranna, mutta mahdollisen nielutulehduksen ja yleensä estävät mahdolliset jälkitaudit, kuten keuhkokuumeen. Yskänlääke tietysti helpottaa tuota kakomista.

Tänään ei ole hirveästi kakomista kuulunut. Ja muutenkin Hukka on kyllä ollut koko ajan ihan pirteä ja syönyt normaalisti. Ja toivottavasti pysyykin niin. Tänään oli kyllä iltaruoan kanssa vähän vetkuttelua, mut luulen sen johtuvan vain vähentyneestä liikunnasta. Hukasta kun huomaa heti, ett kiinnostus ruokaan vähenee jos liikuntakin vähenee. Pidän kyllä siitä ominaisuudesta ettei koira ole ahne ruoan perään. Ei pääse koira lihomaan niin helposti, jos joutuu joskus vähän liikkumista rajoittamaan. Hankaluuksia tässä tuottaa se kun, koiran pitää olla levossa jonkun aikaa ettei ainakaan oireet pahene ja Hukalla on vähän hankaluuksia pysyä nahoissaan, jos on päivän tai parikin jouten. Otetaan nyt sitten rauhallisesti ja toivotaan, ett tauti menee nopeasti ohi. Hukallakin huomaa selvästi, ett alkaa pieni köhiminen kun se innostuu jostain liikaa. Täytyy kehitellä poitsulle aivotyöskenlyä niin ei tarvii tuolla ulkona niin paljon lenkkeillä, jotta sais koiran väsyksiin.

Ikävää on myös se, että ehdittiin aika monen koiran kanssa olla tekemisissä ennen kuin oireet ilmaantuivat, joten täytyy vain toivoa ettei muille ole tullut mitään. Laitoin jo sanaa eteenpäin menemään, jotta saataisiin tieto kaikille koirakoululaisillekin. Minulla kun ei ole kaikkien numeroita enkä muutenkaan tunne heitä.
Ainut hyvä puoli tässä on ettei Rocky ainakaan vielä ole oireillut ja luulen, että olisi kyllä jo aloittanut jos olisi meinannut.

Meidän piti Hukan kanssa käydä tänä viikonloppuna Orimattilassakin kasvattajan luona moikkaamassa heitä ja hieromassa jokunen koirakin samalla. Siirtyi nyt sekin ettei tartuteta tautia muihin koiriin. Harmittaa kovasti, mutta eiköhän me kuitenkin päästä käymään jahka poitsu paranee. :-)

Mutta päivä kerrallaan mennään ja toivotaan pikaista paranemista. Ja nyt nukkumaan niin jaksaa huomenna sitten kehitellä poijjalle tekemistä. :-)