Tuplasti onnea ja muuta mukavaa

Menneellä viikolla vietettiin tiistaina 19.8. tuplasynttäreitä.
Meidän nuorin asukki, vajaa metrin mittainen käärmeen puikula, täytti vuoden. Iso pötkytä tuosta onkin jo tullut vuoden aikana ja kasvu vielä vain jatkuu muutaman vuoden. Pitäisi tässä alkaa ahertamaan terraarioprojektin parissa, kun ostin lierolle kunnon lukaalin, niin sanotusti. Eipähän tarvii olla ihan heti olla ostamassa isompaa... tai oikeastaan ei tarvitse ostaa ollenkaan, kyllä se sen verran iso boksi tällä kertaa on. Ihan ensin hakusessa on jonkinlainen taso johon terran tai oikeammin akvaarion voisi sijoittaa. Ihan mikä tahansa riuku ei tuon alla kestä. Sitten voisikin alkaa sisustaa. Tarkoitus olisi myös tehdä kalliotausta akvan taka"seinustalle". Tai ainakin yritän tehdä, saa nähdä onnistuuko. Siitä lisää jahka aloitan sen projektin. (Voi siis mennä aikaa tovi.) ;-)

Toiset synttärit olikin sitten meidän vanhimmalla karvalapsella. Rocky-herra täytti jo yhdeksän vuotta... ajatella... siis yhdeksän. Voi tavaton kun aika menee nopeeta. Tokihan ikä alkaa jo näkyä ja askel painaa välillä, kuinkas muutenkaan nivelrikkoisella... mutta mieli on vielä virkeä. Toivomme että se myös pysyykin virkeänä vielä pitkään.
Mutta siis itse synttäripäivä meni leppoisasti, tai niin ainakin minulle sanottiin. Itsehän olin töissä, mutta isäntä viihdytti synttäriväkeä. :-) Minä sitten vain illalla tarjoilin pojille herkkuateriat juhlan kunniaksi. Omat nappulat saivat lisukkeeksi Best-In Kotoisaa Lihapataa. Hyvin kelpasi molemmille ruoka illalla ja vielä seuraavaksi aamuksikin jäi herkullista lihapataa tarjottavaksi. Eipä tarvinnut aamullakaan houkutella poikia syömään. ;-)

Virallista synttärikuvaa ei taas ole, mutta saatte nauttia parin viikon takaisesta veden pärskeestä ja herran niin kuvauksellisesta uljaudesta, kun käytiin uimassa. Silloin oli vielä oikein lämmin keli.

Hurja vesipeto.

:-P "Lällälää!"

Täältä tullaan!

Hukan kanssa ollaan toki taas treenailtu ahkerasti. Ihan hyvät treenit oli torstaina vaikka yksin treenasinkin... tai en siis yksin vaan Hukan kanssa. :-) Otettiin lähes kaikki avoimenluokan liikkeet jotenkin läpi. Onhan siellä niitä pikkuvikoja, joista pitäs jollain opilla päästä eroon, mutta näillä nyt mennään tiistaina kokeeseen. Eilen otin esteen, kun ei siihen torstaina ollut mahdollisuutta. Kokeen ollessa jo näin lähellä en ottanut esteen kuin kerran. Ja eipä siihen sen enempää tarvinnut, kun se meni nappiin. Lisäksi otin kerran myös noudon, kun torstaina jäi vähän huono fiilis siitä. Eilen se kuitenkin onnistui ekalla, joten eipä siitäkään sen enempää.

Koirajuttujen lisäksi myös eräs vanha tuttu harrastus on taas lähtenyt vauhtiin inspiraation innoittamana. Torstaina valmistui ensimmäiset ja eilen toiset... neulotut rannekkeet (tai mitkä niiden oikea nimitys nyt onkaan). Tuolla kun näkyy noita joskus johonkin tarkoitukseen ostettuja lankoja lojuvan niin nyt pääsi pari kerää jo käyttöön astikin. Samalla iski tosiaan isompikin inspiraatio. Uutta sukkalankaakin piti jo ostaa ja isännälle pitäisi koittaa jonkinlainen pipokin vääntää. Nythän tuo on hyvä aloitella, niin ehtii toivottavasti ennen kylmempiä kelejä käyttöön uudet villa-asusteet.

Tässä ne ensimmäiset, ns. kokeilukappaleet.
Tehty ihan peruslapasen ohjeella. Niin sanotusti kesken jäänyt lapanen.
7 veljestä Polkka-lanka, sininen sävy.

Tässä toiset tekeleet. Hiukan mietitty, että millaset ois kivat.
Netistä löytyy paljon vaihtoehtoja tekemiseen, mutta tuo joustinneule tuonne sormien päähän on kyllä mainio.
Ei lähde rullautumaan, kuten noissa ekoissa rannekkeissa.
Mietinkin, että jaksanko purkaa ekoja sen verran, että tekisin niidenkin loppuun joustinneuletta.
Saa nähdä, ei nuo nyt vielä ainakaan paljoa häiritse.
Tässäkin käytetty 7 veljestä ja ilmeisesti Raita-lanka kyseessä. Tosin jo vanhempaa mallistoa.

Semmosia juttuja tällä kertaa.
Palataan tiistaina viimestään kokeen jälkitunnelmiin.