Kahden kuukauden päivitys

Todellinen inspiraatio odottaa taas parempaa päivää, mutta jospa tänne edes jotain saisi suollettua. Ne harvat lukijatkin varmaan jo lopettaneet blogin seuraamisen. ;-)

Mennäänkin nyt ajassa taas taakse päin ja lähdetään pääsiäisestä nykyhetkeen.

Pääsiäisen aika vietettiin Hukkasen kanssa Pohjois-Karjalan puolella eli Joensuussa. Käytiin häiriköimässä Sarin ja Bennyn elämää. Eipä siitä oikeastaan hirveästi kirjallista tekstiä saa väännettyä, joten kuvitettakoon vierailu muutamalla tarkoin valitulla kuvalla. :-)

Pojat tuli ihan hyvin toimeen ja leikkikin sujui.
Välillä piti kyllä toppuutella Hukkaa,
kun meinasi vanhemman uroksen egoilu nousta liikaa pintaan.

Painimisen lomassa piti välillä esittää suurta ja vahvaa vahtikoiraa.
Pojat. ;-) 

Viikonlopun ohjelmaan kuului myös vierailu collieporukan hakutreeneissä.
Oli mukava nähdä hakutoimintaa ihan livenä ja
Hukkakin pääsi kokeilemaan alkeellista hakua.

Mielellään Hukka metsässä kirmasi ihmistä etsien, mutta ei kuitenkaan innostunut oudosta ihmisestä sen enempää. Toistojen kanssa varmaan saisi oudotkin ihmiset kivoiksi, mutta muutenhan hakuilu taisi olla ihan hauskaa. Ainakin itse oli kiva katsoa oman koiran tekemistä. :-)
Mukava viikonloppu taas oli se.

                                                        **********             **********             **********

Sitten hypätään noin kuukausi eteen päin toukokuun toiseen viikonloppuun. Käytiin Hukan kanssa Orimattilan Pakaalla moikkaamassa Pakkasharjun porukoita. Sielläkään ei mitään ihmeitä tapahtunut. Mentiin torstaina ja kotiin palattiin sunnuntaina. Perjantai vain puuhasteltiin, lauantai juhlittiin synttäreitä ja sunnuntaina yritettiin selvitä niistä juhlista. Hukka sai touhuta Caran ja Adan kanssa. Jatketaan kuva linjalla.

Hukka ja Cara.
Naisille ei kannata ryppyillä...

... aina jää altavastaajaksi. ;-)

Onko hauskaa?
"Arvaa vaan!"

Ada-mamma

Kolmen kopla. Hukka, Ada ja Cara

                                                       **********             **********             **********

Sitten voidaankin puhua jo melkein nykyhetkestä. Viime viikonlopusta... lämpimästä, jopa kuumasta viikonlopusta. Koirat pääsivät uimaan kunnolla ekaa kertaa talven jälkeen. Hyvinhän tuo polskuttelu sujui. Alkuun Rocky oli taas epäileväinen, mutta kyllä se uimamaisteri sieltä taas löytyi kun isäntä karkasi tassupohjan ulottumattomiin. Siellä se kohta 9-vee ukkeli polskutteli menemään niin kuin olisi uinut koko ikänsä. Kyllä Rockysta huomaa miten mukavaa sillä on nyt kun ei tarvitse jäädä rannalle haukkumaan. Ukkokin oppi nauttimaan uimisesta. Kiitos Sari viime kesästä. ;-) Itse olin jo luopunut toivosta. Siihen vain tarvittiin joku ulkopuolinen ettei Rocky voinut tajuta mitä tapahtuisi.
Ja kun kerran kuvilla on aloitettu niin tässäpä lisää.

Niin ja täytyy muuten kehua sekin, että itsekin heitin talviturkin tällä samalla polskuttelureissulla.

Hukka ja keppi.

Ensin piti yrittää vanhaa taktiikkaa eli juoda järvi tyhjäksi niin kukaan ei huku.

Parempi kuitekin uida rinnalla vahtimassa.
Varsinainen vesipeto. <3

Näin sitä mennään... hirmusta koirauintia. :-)

Very wet dog.

Kesäkoira <3

"Vielä viis minuuttia... jooko?"

Että semmonen kesäinen päivä. Kaikki kastuttiin enemmän tai vähemmän. Nyt sitten ollaan muutama päivä kastuttu ilman järveäkin. Ehkäpä se ensi viikolla taas aurinkokin paistaa. Vaikka eipä tuo sadesää ole kuin pukeutumiskysymys. Itselleni ostin kunnolliset vettähylkivät ulkoiluvaatteet niin kyllä passaa. Ja koirathan on säänkestäviä jo luonnostaan. Tosin oman laiskuuteni takia saatan pukea Rockyllekin sademanttelin, jos enemmälti satelee. Pitkäkarvaiset koirat ei ole ihan mun juttu, vaikka ukostakin saa ihan siedettävän kun leikkaa massu- ja tassukarvoja lyhyemmiksi. Itse märkyys ei niin haittaa, mutta ne kura ja roskat, jotka roiskuvat ukonkin massuun ja oikein tunkeutuvat ihan karvan juureen. Niitä kun ei millään meinaa saada pois eikä Rockyn kuivausyhteistyökyvyttömyys auta asiaa yhtään.

Mutta siinäpä oli taas kunnon päivityspläjäys. Ja voisin oikeastaan olla ahkera ja tehdä loppuun vielä pienen tokokatsauksen.

Eli nythän on niin, että heinäkuun alussa pitäisi startata eka avoimenluokan koe. Kesäkuu onkin sitten vissiin pelkkää treenaamista. Ei ihan olla vielä koevalmiita, mutta pakko oli kokeeseen jo ilmoittautua niin onpahan tavoite ja "pakko" treenata. Välillä kun tahtoo tuo treeni-into unohtua. ;-)

Paikalla makaaminen on hyvässä jamassa. Se on toki ollut vahva liike lähes aina, joten eipä siinä muuta kuin opetti koiran olemaan myös piilon ajan aloillaan. Vähän meinaa kuuntelu olla hakusessa, kun muidenkin käskyt kelpaa alas menoon. Tätä ollaan treenattu ja yhteiset paikkamakuutreenit onkin meille nyt tosi tärkeitä.

Seuraamiseen on tullut kontaktia hyvin lisää, kun sitä on vain alkanut nätisti vaatia koiralta enemmän. Käännöksissä on löysyyttä, mutta nekin on nyt ollut parilla treenikerralla parempia. Lisää vain käännös-palkka -treeniä niin kyllä se siitä.

Liikkeestä maahanmeno onkin nyt tarkkailun alla, koska Hukka tahtoo tehdä ennen alas menoaan sivuaskeleen vasemmalle. Treenataan suoraa maahanmenoa eikä edes oteta koko liikettä ennen kuin se on parempi. Mutta ei huolestuta, kyllä tässä vielä on kuukausi aikaa. ;-)

Luoksetuloja on tehty vain läpijuoksuna. Ei pysty ottamaan pysäytyksiä, koska Hukka alkaa heti ennakoimaan seuraavalla luoksetulolla. Nyt vahvistetaan stoppia ilman luoksetulotreeniä... ihan vain lenkillä ja muissa yhteyksissä. Siinä samalla vahvistetaan liikkeestä seisomisenkin pysähdystä. Ja niin kait se onkin, että jos osa-alueet on kunnossa niin itse liikekokonaisuuskin pitäisi sujua ongelmitta. Vai mitä? :-)

Noutoon olen aika tyytyväinen. Siitä on saatu kiva liike koiralle eikä Hukka jäydä kapulaa juuri ollenkaan enää. Perusasento kapulan kanssa on vielä hakusessa, mutta jospa pitoharjoitukset toisivat koiraa oikealle paikalle.

Kaukoja ei olla loppujen lopuksi paljoa edes treenattu, mutta hyvin Hukka ne on sisäistänyt. Toki se tietää mitä istu ja maahan tarkoittaa niin siihen on vain lisätty opittavaksi etupään käyttö asennosta toiseen siirryttäessä. Nyt aletaan ottaa etäisyyttä, koska se tuntuu tuovan epävarmuutta tekemiseen. Treeniä vain lisää.

Esteellä olen tyytyväinen vahvistuneeseen ylimenoon. Harvoin tarvitsee antaa uutta käskyä ylitykseen. Tässäkin liikkeessä koiralle on kyllä tuttu istu-käsky, mutta se lyhyt etäisyys esteeseen hankaloittaa koiran takaisin paluuta. Tokihan se siitä yli tulee, mutta helpomminkin se voisi mennä. Saa nähdä ehditäänkö saada sitä etäisyyttä kokeeseen mennessä, mutta mennään näillä jos ei muuten. :-)

Noin, nyt lopetan tämän päivityksen tähän.

Palaan taas... enemmin tai myöhemmin. ;-)
Toivottavasti enemmin... tällä kertaa.

Hyvää kesän alkua!

Tokoa

Eilen käytiin toista kertaa KPSH:n tokotreeneissä Kuopiossa. Saadaan lisää tuntumaa hallissa tekemiseen ja muutenkin on mukava tehdä, kun on muitakin "kohtalontovereita" menossa mukana. Onhan täällä Juankoskellakin kerran viikkoon koirakoulua, mutta se on taas ihan eri juttu kun siellä on suurin osa ihan vain arkitottelevaisuutta harjoittelemassa. Ei oikein saa sitä kaipaamaansa "vertaistukea" tokoon.
Mutta sen pidemmittä puheitta itse treeniin.

Ihan ekana otettiin paikalla makuu. Meitä oli kolme koirakkoa. Hiukan oli Hukalla epäröintiä maahanmenon kanssa eikä mennytkään heti alas. Juuri kun olin antamassa toista käskyä niin sitten se onneksi muistikin mennä maahan. Tarttee vissiin jatkossa ottaa useampi porukkamaahanmeno, kun Hukkaa tuntuu niin kovin häiritsevän toisten koirakkojen käskyt. Saisi varmuutta siihen minun käskyn kuunteluun. Mutta sain siis koiran maahan ja lähdettiin pois koirien luota. Mentiin kaikki piiloon, kun kaikki oltiin avoimenluokan porukkaa. Piilosta näki koirat, mutta koirat ei meitä. Ihan hyvin Hukka malttoi olla, pitkään katseli siihen suuntaan minne piiloon menin, mutta jossain vaiheessa haisteli alustaa ympärillään. Ja sitten taas välillä tuijotteli minun suuntaan. Kolme minuuttia oltiin ja kaikki pysyi hienosti paikoillaan. Haistelua lukuunottamatta oikein hyvä suoritus Hukkaselta. Ja meidän eka täyspitkä paikalla makuu minun ollessa piilossa. :-) Saatiin vinkiksi kokeilla laittaa Hukan eteen nami juuri ennen paikkamakuuta, josko se veisi haistelun pois kun joutuu "vahtimaan" namia. Kokeillaan.

Sitten otettiinkin yksittäin jokainen. Ekalla kierroksella otin seuraamista, perusasentoa, liikkeestä maahanmenon, luoksetulon ja liikkeestä seisomista.
Seuraaminen sujui hyvin ja käännöksetkin oli varsin ok. Oikealle kääntymisessä oli löysyyttä, johon täytyy taas kiinnittää huomiota ja muistaa palkata hyvistä käännöksistä. Perusasento on välillä vino, joten tehtiinkin myös ihan paikallaan kääntymisiä ja haettiin sitä oikeaa paikkaa. Toistojen jälkeen se alkoikin sujua taas, mutta eipä voi taaskaan liikaa painottaa niitä toistoja. Saisi olla tuo perusasennon paikka varmempi. Helpottaisi niin paljon eikä kokeessakaan menisi noin tyhmästä asiasta pisteitä.
Liikkeestä maahanmeno on saanut nopeutta jo hiukan lisää, mutta edelleen tehdään lähes joka treenissä peruutusliike, jolloin pääsen heti palkkaamaan. Toki tuolla hallilla on hyvä, kun voi käyttää suurta peiliä hyväksi. Voi mennä oikeinpäinkin koko liikkeen, kun näkee miten koira tekee. Nyt ollaan jo saatu varmuutta siihen takana käymiseen... kun avoimessa pitää käydä siellä koiran takana kääntymässä ennen koiran vierelle paluuta. Ekoilla kerroilla Hukka katsoi vähän tyhmänä ett mihin mä nyt meen ja tahtoi lähteä mukaan. Hyvin se onneksi jo pysyy senkin ajan.
Luoksetulo olikin taas jännä liike. Ajattelin ottaa eka ihan suoraan luokse. Piti antaa toinen käsky lähtiessä, kun koira halusi lähteä mukaan. Muuten meni hienosti. Koira tuli suoraan luokse eikä yhtään hidastellut odottaen mahdollista seis-käskyä. Olin tyytyväinen. Se oli jo kolmas "läpijuoksu" ilman minkäänlaista ennakointia. Sitten otin vielä toisen luoksetulon ja tällä kertaa annoin sen seis-käskyn. Hyvin pysähtyi. Olenkin ajatellut että treenataan tuota luoksetulossa pysähtymistä niin vähän kuin mahdollista kun Hukka kuitenkin tietää mitä seis-käsky merkkaa, joten sen pitäisi kyllä pysähtyä käskystä vaikka missä tilanteessa. Kunhan vain vauhti saadaan pidettyä luoksetulossa.
Ekan liikkeestä seisomisen pysähtyminen oli napakka, mutta sitten meinasi taas ottaa askelia. Peilin avulla onneksi pystyin puuttumaan heti. Toisella oli jo paljon parempi stoppi. Tässä liikkeessä on vielä hiukan epävarmaa, että pysyykö koira paikoillaan, kun käyn koiran takana kääntymässä. Mutta varmasti toistojen kautta saadaan varmuutta hommaan.

Toisella kierroksella otettiin noutoa, estettä ja kaukoja.
Nouto otettiin kahdesti kokonaisuudessaan tällä kertaa. Ekalla meinasi palauttaessa hiukan jäytää kapulaa, mutta kun huomautin niin lopetti eikä onneksi pudottanut kapulaa kesken kaiken. Toinen suoritus olikin sitten onneksi ilman järsintää. :-) Molemmat oli vauhdikkaita noutoja, pisteet siitä... Perusasento kuitenkin hiukan vino. Lisää vain sivullapitoharjoituksia niin jospa se siitä varmistuisi sekin. Hyvin kuitenkin osaa jo sivulle suoraan tulla eikä tarjoa eteen pudotusta niin kuin joskus aiemmin.
Esteellä otettiin muutama heti hypyn jälkeinen palkkaus edemmäs esteestä. Jo näiden jälkeen huomasi, että Hukka jo hiukan otti etäisyyttä esteestä, joten TOISTOJA vain ahkerasti niin varmasti hyvä tulee. Sitten otin pari namipalkalla eli yli - istu ja palkka ja sitten sivu. Meni hyvin, kun vain sen hyvän etäisyyden vielä saa niin on pojan helpompi tulla takaisin esteen takaa.
Kaukot meni aikas hyvin, kun vain ekan istumisen ohi päästiin. Siinä piti vähän avustaa lähempänä, mutta siitä se sitten lähti rullaamaan ja paikallakin Hukka pysyi hyvin.

Semmoset oli ne treenit. Ensi viikolla sittten taas lisää. Ensi viikon sunnuntaille onkin meillä sitten tavallaan semmonen välitarkistus, kun käydään möllitokoissa pyörimässä. Katsotaan mitä osataan "kisatilanteessa" ja saan miekin vähän konkreettista tuntumaa avoimeenluokkaan.

Lopuksi vielä kuvia virkistykseksi.

Hymyä... :-)

Iiiiso halii!

Ninjakoiria.

Rakas metsänpeikkoni <3

Metsän hukkanen <3

Pieniä pörröisiä pajunmirrejä.

 

 Ensi kerralla taas lisää.